Wöääää.

Oon joko maailman paras tai huonoin parkkeeraan autoa. Tulin meidän pihaan, ja toinen vieraspaikka oli vapaa. Se kauempi, joka on nurmikon ja toisen vieraspaikan välissä. Sillä toisella vieraspaikalla oli auto, joka oli tosi pitkä, ajettu perä eellä, ja se oli vähän mun vieraspaikan puolella. Talon vieressä oli poikittain pysäköitynä auto, melkein vieraspaikkoja vastapäätä. Mää aattelin et kyllä meidän Verso ketterästä tohon kääntyy. Mutta ei. Mää tulin ihan liian lähelle sen auton kuskinpuolesta etunurkkaa. Sit mää käänsin ja käänsin pikkuhiljaa ja olin varma että vittu kohta pelti rotisee. Se meni jotenki ihan huonosti koko ajan. Mut sit mää käytin mun taikavoimia ja mun auto käänty nätisti sen toisen auton viereen. Sit mää peruutin ja oikasin ja sain sen täydellisyyttä hipoen oikeelle paikalle. Oon paras.

Mää oon alkanu saaha jotai älyttömiä kiksejä siivoomisesta. Eilen illalla tulin kotia ja ekaks tyhjensin kuivauskaapin, sit aattelin et vähän pyyhin pöytää, sit mää huomasin et pyyhin kaapin ovia ja katoin jääkaappiin. Sit käskin Laurin laittaa leffan pyörii etten alkais pesee jääkaappia.

Kohta ei oo ennää töitä, sit lähen Veeran kans Prahaan. Alan innostua siitä koko ajan enemmän. Veera on nyt Helsingissä ja ne menee Pirin kans Tallinnaan viikonloppuna. Mä en sitte lähteny, mulla on töitä vielä perjantaina ja kävin ihan vasta laivalla ja oon ollu koko ajan jossain. Voisin ehkä nukkuakin välillä. Ja siivota.

Uudet lenkkarit!

Tuparit jännittää, ihana nähä ihmisiä. En oikein kyllä tiiä ketä millonki tulee ja näin. Ja oon taas vähän pihalla kaikesta. Tavallaan vähän tyhjä olo.

Oon ollu tänään ihan mielettömän tehokas. Oon töittenki jälkeen siivonnu ihan hulluna täällä kotona. Sain myös mun ikuisuusprojektin päätökseen: ostin vihdoin lenkkarit! Ihania miehiä oli kaupassa, ne etti ja valitsi niitä mulle mielettömän kauan.

Luulin että mua huvittais kirjoittaa, mutta en saa taas sanoja aikaseks.

Talvi?

Oikeesti, sillonku minä olin nuori niin lokakuun alussa ei ollu tällasia lumimyrskyjä (joo ja jouluna oli lunta ja pluto oli planeetta). Jännä ku tuiskuttaa tollasella paineella vaikka lehdet on vielä puissa ja ilmaki on plussan puolella.

Lähen Veeran kanssa Prahaan marraskuun alussa, kun työtki loppuu lokakuun lopussa. On kyllä ollu ihan mukavaa. Seuraavaksi vois vaikka mennä työharjotteluun tai ehkä yrittää löytää joulukiireapulaistöitä jostain. Tai vois alkaa hiihtäjäksi, ainaki sää suosis mua kerranki.

Lähetään ylihuomenna mannaan, mää en oo varma millä mielellä oon lähössä.

Tupareihinkaa ei oo enää kahta viikkoa ja synttäritki lähestyy. Kohta on joulu ja sit vaihtuu vuosi, kevät menee äkkiä ja kohta alkaa kisat ja sitten tulee syksy ja kohta oon mielettömän vanha ja pitäs keksiä mitä elämällä tekis.

Huoh.

Mua ärsyttää kun ihmiset on niin itsekkäitä, ei ajattele mitä tekee ja puhuu ja miten käyttäytyy.